Huomenna muuttotarkastus...

...ja viikonloppuna pitäisi muuttaa! Huhheijaa :) Katsotaan nyt heltiääkö Se lupa. Ja jos heltiää, niin toivottavasti oksennustauti ei kellistä koko porukkaa sänkyyn, juuri kun vasta olemme pienintä lukuunottamatta toipuneet kuumeesta. Huominen ja tuleva kiireinen viikonloppu jännittää. Ehkä me vielä selviämme tästä.

Taitelin meille tänään UPEAN talonumeron :) Meille edellisen talon autotallin lopputarkastuksen yhteydessä huomautettiin puuttuvasta talonnumerosta. No kyllä meillä se numero oli, mutta he eivät sitä nähneet. Joten nyt päätimme turvautua astetta kookkaampaan numeroon. Tämä nauratti ainakin itseä, katsotaan kuinka kovasti kaupungin miehiä naurattaa huomenna. 

Tämän nyt ei toki ole tarkoitus olla yhtään sen kauempaa seinässä kuin on pakko. Rappauksen jälkeen tulee oikea numero seinään. Sen ajattelin hankkia Hannah Hoijarilta, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia numeroita taloon. Vinkin huomasin Emmalta Pintariipaisuja blogista.

Pihistä vs. panosta

Ikea vs. Elfa, Sovella tms. Me valittiin tällä kertaa pihistys ja iki-ihana Ikea, ratkaisu oli melkein pakko tehdä näin. Kyse on säilytysratkaisuista. Ja muutamia hyllyjä taloon tarvittiinkin.

Kyse on Ikean algot-sarjasta. Suunnittelu oli yllättävän helppoa, kun vauhtiin pääsin. Lasten komeroiden, vanhempien makkarin vaatekaapin, KHH:n kaapin, työhuoneen komeron sekä eteisen kaapin suunnittelu vei kaksi iltaa.

Tavarat tuli viikko sitten tontille. Yhteensä 370 pakettia! Määrä kuulosti ihan tolkuttomalta, mutta kun ne oli kasattuna siinä eteisessä, niin jokainen kannatinpari tarkoitti yhtä pakettia, joten ei sitä tavaraa niin älyttömästi ollut (mies on varmasti eri mieltä).

Asennuksen suoritti mies eikä hän niiden kanssa hermojaan ainakaan menettänyt. Hyllyjä ei tarvinnut ainakaan sahailla, kuten Elfan hyllyjä, vaan ne olivat valmiita asennettavaksi. Eli kiskot seinille, kannattimet paikalleen ja ei kun hylly seinälle. Nyt kaikki on jo seinässä kiinni. Varmasti Elfat ym. tuntuisi jykevämmältä, mutta hinta olisi liikkunut ihan toisissa lukemissa. Ei näissä algoteissakaan mitään vikaa ole, ainakaan vielä en osaa mitään huonoa sanoa.

Hieman kuitenkin jännittää, miten nämä hyllyt tulevat kestämään käyttöä. Sen näyttää ainoastaan aika ja käyttö.

Toinen asia on se, että meillä oli edellisessä talossa 20 neliön pukeutumishuone ja sen vuoksi kaappiini on kertynyt liikaa paljon vaatteita. Nyt tulisi käydä kaikki läpi ja luopua turhista. Uudessa talossa ei nimittäin ole turhan paljon säilytystilaa. Vasemmassa kuvassa on minun vaatekaappini. Oikealla työhuoneen komero.

Muutama laskuvirhe oli tullut ja näin ollen joudumme tekemään reissun Ikeaan kesällä ja täydentää hyllyjä. Mutta käyttö osoittaa senkin, paljonko hyllyjä oikeasti tarvitaan lisää.

Toki meiltä puuttuu esimerkiksi autotallista säilytyskalusteet, mutta sinne pitää ainakin panostaa. Ei näille ikean hyllyille ladota mielin määrin tavaraa, sillä painoraja oli n.20kg per hylly.

Kuulumisia

Loppukiri taitaa tulla joka raksalla, vaikka muuttopäivä asetettaisiin kuinka kauas takaisin. Mutta nyt kyllä hieman jänskättää. Muutama viikko aikaa, tekemistä ihan tuhottomasti ja muuttotarkastus vielä edessä. Menee vielä jännäksi...

 

Tällainen näky kohtasi minut viime viikolla yhtenä päivänä. Kuva on siis kellarista 1. kerrokseen vievältä porraskäytävältä. Ensimmäinen ajatus: "Öööö...mitä hittoa meidän seinällä on kattoplafondeja!?!" Niinpä! Sähkärikin oli kuulemma hieman miettinyt ennen kuin iski nämä seinälle, mutta ei sitten nostanut luuria ja varmistanut asiaa. No, lamput oli seuraavana aamuna poissa ja tilalla muutama ilkeen näköinen reikä. Nyt ne on peitetty ja oikeita lamppuja odotellessa...

Näihin spotteihin olen tyytyväinen, näitä on muualla talossa lukuunottamatta 1 kerrosta, jonne panostettiin hieman paremmat lamput.

Ja tuo kivilaatta odottaa työhuoneen lattialla pääsyään saunaan kiukaan taakse. Sen piti tulla alunperin kylppäriin, mutta ei sitä ollutkaan mahdollista laittaa suihkun taakse, kuten olin ajatellut, niin siirsin sen sitten kokonaan saunaan. Ehkä se sopii sinne valkoisen kiukaan taakse. Aivan ihana laatta anyway!

Ja kauan odotettu keittiö! Ihana! Mä kyllä odotan kovasti, että pääsen tuonne kokkailemaan. Kokkaukset taitaa tosin jatkossa hoitaa perheen mies ja minä keskityn leipomiseen. Monitoimikone onkin saanut pölyttyä jo LIIAN kauan kaapissa :)

Työmoraali

on asia, jonka nyt on ymmärtänyt ihan täysin. Olen tehnyt viisitoista kesäsestä töitä, melkein joka päivä (lukuunottamatta äitiyslomiani) ja tehnyt työni aina täysillä ja niin hyvin kuin pystyn.

Mutta olen aina ollut palkallinen, en palkanmaksaja, ennenkuin nyt. Nyt ollaan maksettu palkkaa näille miehille, jotka meidän talolla ahertaa... tai lorvailee.

Tajusin jossain vaiheessa tätä projektia, että jokaisen tulisi jossain vaiheessa maksaa palkkaa omista rahoistaan jollekin toiselle. Näin sitä yksinkertaisesti ymmärtäisi kuinka kovasti työnantajaa ottaa pannuun Se, että hän näkee aina sinut kahvilla - ja tottakai pullaakin pitää olla - tupakilla, nojaamassa seinään tai päivittelemässä kuulumisia naapurin Sepon kanssa. Mutta ikinä hän ei näe, tai ainakin hyvin harvoin, työn touhussa.

Meillä on ollut näitä hetkiä jolloin on miettinyt, että mitä he ovat oikein tehneet, mistä minä oikein maksan sitä palkkaa. Rakennusmiehet ja-maailma onkin Se paikka, jossa moni tulee huijatuksi. Joten vinkkinä kaikille; pitäkää edes vähän kirjaa mitä ja mahdollisesti kyinka paljon miehet päivässä ovat rakentaneet. Näin voi esimerkiksi sitten kyseenalaistaa ne palkkalaskelmat, jotka ylittävät monin kerroin oman kirjanpidon.

On meillä toki hyviäkin tai anteeksi, tosi hyviä miehiä ollut raksalla, joille ilolla maksaa hyvin ja tehokkaasti tehdystä työstä.

Kun itse palaan äitiyslomaltani yritän muistaa tämän tunteen ja ajatuksen ja tehdä oman työni vieläkin paremmin!